Valoihottumat
Aurinko on hellinyt meitä runsaasti alkukesästä! Lisääntynyt auringon määrä ilahduttaa ja virkistää, mutta ihon näkökulmasta tilanne voi olla joskus toinen. Monen ihotaudin ja -ongelman oireet helpottavat kesällä muun muassa lämpötilan, UV-säteilyn ja korkeamman ilmankosteuden myötä. Toisilla puolestaan kevääseen liittyvä lisääntynyt auringonsäteilyn sekä siitepölyn ja katupölyn määrä voi aiheuttaa päinvastaisen reaktion ja pahentaa iho-oireita. Esimerkiksi ruusufinni ja vitiligo ovat ihotauteja, jotka voivat pahentua kesän aikana. Ruusufinnin kohdalla moni on raportoinut iho-oireiden pahenevan nimenomaan auringon UV-säteilyn vuoksi, joka voi tehdä kesäajasta hyvin haastavaa. On myös huomioitava, että monen ihotaudin hoidossa käytetään lääkevalmisteita, jotka herkistävät ihoa valolle. Tällaisten lääkevalmisteiden käytön yhteydessä iho on erityisen tärkeä suojata hyvin auringon säteilyltä.
Ihotaudin oireiden pahenemisen, valovanhenemisen ja palamisen lisäksi auringon säteilyllä voi olla muitakin negatiivisia vaikutuksia. Näistä esimerkin muodostavat valoihottumat. Tässä julkaisussa puhummekin näistä monia koskettavista ihottumista, jotka voivat tehdä kesästä erityisen haastavaa aikaa.
Mitä valoihottumat ovat?
Valoihottumat ovat nimensä mukaisesti ihottumia, joiden aiheuttajana toimii auringon säteilyn eri aallonpituudet. Yleisesti auringon säteilystä valoihottumia aiheuttavat UVA- ja UVB-säteet, mutta myös muut aallonpituudet kuten näkyvä valo voivat laukaista oireet. Valoihottuma voi puhjeta pelkän säteilyn vaikutuksesta, mutta joskus taustalla on säteilyn ja jonkin kemikaalin tai lääkeaineen yhdistelmä. Valoihottumia tunnetaan useampaa erilaista. Niihin luetaan…
monimuotoinen valoihottuma (MMVI)
krooninen aktiininen dermatiitti
aktiininen prurigo
valonokkosihottuma
ulkoisen tai sisäisen tekijän aiheuttama herkistymä UV-säteilylle
Monimuotoinen valoihottuma
Yleisin valoihottuman muoto on monimuotoinen valoihottuma, joka nimensä mukaisesti oireilee hyvin monin eri tavoin. Yleisimpänä valoihottuman muotona monimuotoiselle valoihottumalle on kehittynyt myös muita yleisiä nimityksiä kuten “aurinkoihottuma” ja “aurinkoallergia”. Valoihottuman kohdalla ei kuitenkaan ole kyse allergiasta, jonka vuoksi viimeisenä mainittu nimitys on harhaanjohtava ja voi antaa ihottumasta väärän kuvan.
Monimuotoisen valoihottuman on arvioitu koskettavan noin joka 5. suomalaista jossain elämän vaiheessa. Tyypillisimmillään monimuotoinen valoihottuma puhkeaa 20-30 vuoden iässä. Sen on myös arvioitu olevan yleisempi naisväestössä. Ihottumaoireet alkavat aurinkoaltistuksen jälkeen nopeasti muutamassa tunnissa auringolle altistuneille ihoalueille. Ihottuma on tyypillisesti pientä, läiskämäistä ja näppyläistä ja keskittyy käsivarsien, ranteiden, kämmenselkien, rintakehän ja kasvojen alueelle.
Muutamassa tunnissa ilmaantuneet oireet häviävät useimmiten itsestään muutamien päivien kuluessa. Mikäli oireet eivät häviä itsestään, voidaan hoitoon yhdistää kortisonivalmiste. Useimmiten monimuotoisen valoihottuman oireilu liittyy vain kevään ja kesän ensimmäsiiin aurinkoaltistuksiin ja loppukesä voikin kulua ilman oireita. Oireet voivat kuitenkin palata seuraavina vuosina, vaikka niillä onkin taipumus hiipua ajan kanssa.
Krooninen aktiininen dermatiitti
Toinen valoihottuman muoto on harvinaisempi ja pitkäkestoisempi. Kyseessä on krooninen aktiininen dermatiitti. Kyseistä valoihottumaa esiintyy enemmän vanhemmassa miesväestössä ja siihen liittyy usein atooppinen ekseema tai allerginen kosketusihottuma. Krooninen aktiininen dermatiitti oireilee punoituksena, hilseilynä, kutinana sekä mahdollisena ihon paksuuntumisena. Monimuotoisen valoihottuman tavoin iho-oireet alkavat valolle altistuneilta alueilta, mutta kroonisessa aktiinisessa dermatiitissa oireet voivat levitä myös muille alueille valoihottuman kroonistuessa.
Valonokkosihottuma
Valonokkosihottuma eroaa aiemmin esitellyistä valoihottumista jonkin verran. Siinä oireet alkavat hyvin lyhyessä ajassa, jopa minuuteissa auringon säteilylle altistumisesta. Hyvin nopean ilmestymisen lisäksi oireet kuitenkin myös häviävät nopeasti altistuksen jälkeen. Monesti oireet ovat poistuneet jo muutamassa tunnissa. Valonokkosihottuman iho-oireisiin kuuluvat kutiavat paukamat, joita muodostuu auringolle altistuneille alueille. Iho-oireita voi muodostua auringolle altistumisen jälkeen läpi kesän, mutta tyypillisesti iho karaistuu kesän aikana ja oireet vähenevät kesän loppua kohti.
Valoihottumien hoito
Edellä olemme tutustuneet muutamaan valoihottuman muotoon. Vaikka valoihottuma tunnetaan myös muita, on niiden hoidossa alaluokasta riippumatta paljon yhteneväisyyksiä. Keskeistä kaikkien valoihottumien hoidossa on auringolta suojautuminen. Iho tulisi suojata säteilyltä hyvin vaatteiden, päähineiden sekä aurinkosuojatuotteiden avulla. Keskipäivän aurinkoa olisi tärkeä välttää ja hakeutua varjoon.
Tarvittaessa hoitoon yhdistetään lääkinnällisiä valmisteita kuten kortisonivoiteita, jotka auttavat hillitsemään ja rauhoittamaan iho-oireita. Hoitava lääkäri valitsee sopivan lääkevalmisteen valoihottuman muodon ja oireiden perusteella. Valoihottumien kohdalla suositellaan hakeutumaan lääkäriin diagnoosia varten, lukuunottamatta lievää monimuotoista valoihottumaa.
Valoihottumia ei voida ennaltaehkäistä ihonhoidolla, mutta ihon kotihoidolla voidaan tukea ihon toipumista. Ihon kotihoidossa on tärkeä huolehtia ihon perushoidosta, eli puhdistuksesta ja kosteutuksesta ihon läpäisyesteen vahvistamiseksi. Puhdistuksessa on hyvä suosia mietoja puhdistustuotteita, joiden pH on lähellä ihon omaa (noin 5.5). Puhdistuksen jälkeen iholle levitetään runsaasti hoitovoidetta, joka tukee ihon omia suojamekanismeja.
Muistathan, että autamme mielellämme kaikkiin ihoon liittyvien kysymysten kanssa! Älä siis epäröi olla yhteydessä, mikäli kaipaat apua ihonhoitoon ja tuotevalintoihin.
Rentouttavaa alkukesää!
-Tuuli / Kauneushoitola Isla