lauantai 2.1.2021

Ihonhoidon kulmakivet: kuorinta


Viime toukokuussa blogissa käsiteltiin ihonhoidon kulmakiviä, puhdistusta ja kosteutusta. Kirjoituksessa tuotiin esiin näiden kahden vaiheen tärkeys ihon hyvän kunnon ylläpitämiseksi. Puhdistuksen ja kosteutuksen lisäksi ihonhoitoon liitetään kuitenkin paljon muutakin.  Kaikkien eri tuoteryhmien tarkoituksia ja vaikutuksia on mahdotonta käsitellä samassa kirjoituksessa, sillä asiaa on hyvin paljon. Vuoden 2021 ensimmäisenä kuukautena otammekin käsittelyyn erään hyvin suositun tuoteperheen: kuorinnat. 


Havaintoja ihon kuorimisesta on löydetty jo Muinaisen Egyptin ajalta. Historiallisessa sivilisaatiossa kylvettiin hapanmaidossa, jotta ihosta tulisi pehmeän ja miellyttävän tuntuinen. Hapanmaitokylpyjen salaisuus piili hapanmaidon sisältämässä ihoa kuorivassa aineessa: maitohapossa. Lisäksi ihon kuorintaan käytettiin muun muassa alabasteri kiveä, suolaa sekä eläinperäisiä öljyjä. Näillä kaikilla tavoiteltiin miellyttävän tunnun lisäksi kosmeettisesti “elegantimpaa” ulkonäköä. Paljon myöhemmin, 1900-luvun alussa havaittiin tiettyjen kuorivien aineiden teho aknearpien hoidossa ja kemiallisten kuorintojen aikakausi alkoi. Kautta historian tavoite on kuitenkin pysynyt samana: kuorinnan avulla pyritään parantamaan ihon ulkonäköä.

Ihon kuoriminen - onko se tarpeellista? 


Kauneushoitoloiden ja lääkäriasemien palveluvalikoimista löytyy useita tehokkaita hoitoja, joiden avulla ihoa kuoritaan. Mutta entä ihon kuoriminen kotona, onko se tarpeellista? Kotona tehtävillä kuorinnoilla vaikutetaan ihon ylimpään kerrokseen, epidermikseen. Epidermis on kerrostunutta epiteeliä, ja sen pääasiallinen tehtävä on suojata elimistöämme ulkoisilta haittatekijöiltä. Epidermis uusiutuu tyvisolujen jakautuessa sen alimmassa kerroksessa ja yllä olevien solujen noustessa kohti ihon pintaa. Solujen noustessa ihon pintaan, ne menettävät tumansa ja täyttyvät keratiinilla. Ylimmät solut muodostavat tärkeän suojan ympäristöä vastaan yhdessä soluväliaineen kanssa. Solut hilseilevät pois ihon pinnalta uusien solujen noustessa tilalle. 


Kuorimalla ihoa, vaikutamme pääsääntöisesti solujen pois hilseilyyn. Kuorinnan avulla poistamme tätä niin kutsuttua ”kuollutta ihosolukkoa” ihon pinnalta. Poistamalla soluja epidermiksen pinnalta, ihon pinnasta tulee miellyttävän tuntuinen ja näköinen. Samalla vaikutetaan epidermiksen uusiutumisprosessiin, sillä poistamalla pinnan soluja, aktivoidaan solujakautumista alimmassa kerroksessa. 


Kuorinnan vaikutuksia:


Kuorimalla ihoa saadaan ihosta siis tasainen, pehmeä ja kirkas. Jos solut eivät ole syystä tai toisesta päässeet hilseilemään normaalisti pois ihon pinnalta, voi iho näyttää samealta ja harmaalta. Arpien, ryppyjen ja juonteiden sekä pigmenttimuutosten hoidossa ammattilaisten tekemillä tehokkaammilla kuorinnoilla saadaan parempia tuloksia, sillä ongelma on usein ihon pintaa syvemmällä, eikä ihon uusiutumisen aktivoinnilla välttämättä ole ongelmaan riittävää vaikutusta. 

Eri ihotaudit ja -ongelmat vaikuttavat kuorimisen tarpeeseen. Esimerkiksi aknen hoidossa kemiallisia kuorintoja pidetään potentiaalisena hoitovaihtoehtona. Tässä toki viitataan ammattilaisten tekemiin kemiallisiin kuorintoihin, mutta on todettu, että akneiho voi hyötyä tuotteista, jotka sisältävät kemiallisissa kuorinnoissa käytettäväiä aineita, kuten salisyylihappoa tai glykolihappoa. Ihotautien, kuten ruusufinnin, atooppisen ekseeman, seborrooisen ekseeman ja psoriaasin kohdalla ihon kuorimiseen liittyy tiettyjä erityishuomioita. Kaikki edellä mainitut ihotaudit ovat tyypillisesti herkästi ja arvaamattomasti reagoivia, jonka vuoksi kuorinnan vaikutuksen arvioiminen voi olla haastavaa. Esimerkiksi kemialliset kuorinnat voivat pahentaa näiden ihotautien tilaa ja iho saattaa reagoida ärtymällä ja punoittamalla voimakkaasti. Kuorintoja kannattaakin kokeilla varovaisesti ja aloittaa kokeilu hellävaraisilla tuotteilla.

Ihon kuorintaan voi vaikuttaa myös tiettyjen lääkevalmisteiden käyttö. Esimerkiksi tiettyjen aknelääkkeiden kanssa ihoa ei suositella kuorittavan, sillä iho ohenee voimakkaasti lääkkeen käytön aikana. Lääkäriltä on hyvä kysyä mielipide ihon kuorimiseen, etenkin kun käyttöön otetaan uusi lääke. 

Kuorinnan valinta

Erilaisia kuorinta-aineita löytyy markkinoilta paljon. Kotikäyttöön suunnatut kuorinnat ovat tyypillisesti hellävaraisia ja kuten aina, Euroopassa vaatimuksena on, että kosmetiikkatuotteet ovat käyttäjälleen turvallisia. Kuorinnat voidaan ryhmitellä niissä käytettyjen kuorivien ainesosien mukaan mekaanisiin kuorintoihin, entsymaattisiin kuorintoihin ja kemiallisiin kuorintoihin. Lisäksi kuorintoihin voidaan käyttää erilaisia laitteita ja muita erikoismenetelmiä, mutta nämä ovat usein vain ammattilaisten käytössä.

Mekaaninen kuorinta: mekaanisissa kuorinnoissa on yksi tai useampi fysikaalisesti kuoriva ainesosa. Raemaiset ainesosat kuorivat soluja pois ihon pinnalla mekaanisen hankauksen avulla. Tuotteet usein levitetään sormin, jonka jälkeen tuotetta pyöritellään iholla sormenpäitä käyttäen. Mekaaninen kuorinta sopii monelle, mutta herkän ja ohuen ihon hoidossa sitä kannattaa välttää, sillä mekaaninen hankaus voi olla liian voimakas ja aiheuttaa ihon ärtymistä. 

Entsymaattinen kuorinta: entsymaattinen kuorinta on usein hyvä valinta herkän ihon hoitoon. Kyseisten kuorintojen kuorivina aineina toimivat entsyymit. Entsyymit hajottavat ihon pintakerroksen solujen välisiä liitoksia, jonka avulla solujen poishilseily helpottuu. Yleisiä kuorinnoissa käytettäviä entsyymejä ovat papaijasta saatava papaiini sekä ananaksesta saatava bromelaiini.

Kemiallinen kuorinta: kemiallisissa kuorinnoissa kuorivana ainesosana on yksi tai useampi happo. Kuluttajille suunnatut kemialliset kuorinnat ovat mietoja. Yleisesti käytettyjä happoja ovat AHA-hapot ja BHA-hapot. AHA-hapoista hyvin tunnettuja ovat erityisesti glykoli- ja maitohappo, jotka muun muassa vaikuttavat epidermiksen uusiutumisprosessiin. BHA-hapoista tunnetuin on salisyylihappo, joka muun muassa rauhoittaa tulehduksia ja estää huokosten tukkiutumista. 


Kuinka usein ihoa kannattaa kuoria?

Yeisesti kysytty kysymys on, kuinka usein ihoa kannattaisi kuoria. Yhtä ainutta selkeää vastausta ei ole ja tieto vaihtelee lähteittäin muutamasta päivästä viikkoihin. Ehkä onkin hyvä pitää mielessä se, miten kuorinta vaikuttaa ihoon: se poistaa ihon pinnalta solukkoa. Epidermiksen solun matka alimmasta kerroksesta ylimpään vie noin 28 päivää, jonka jälkeen se hilseilee luonnollisesti pois ihon pinnalta. Kuorimalla ihon pintaa poistamme pintakerroksen soluja ihon luonnollista prosessia aiemmin. Tämä herättää ajatuksen siitä, että ihon liian tiheä kuoriminen ei välttämättä ole hyväksi, sillä epidermiksen pintakerroksen soluilla on tärkeä tehtävä elimistömme hyvinvoinnin kannalta. Tyypillisin kauneudenhoitoalalla nähtävä suositus on, että ihoa kannattaisi kuoria noin 1–2 viikon välein.

Kuorimalla ihon pintaa saamme siis vaikutettua ihon tuntuun ja ulkonäköön. Kuorinnan valintaan vaikuttaa moni asia, kuten ihon kunto, ihotyyppi ja käyttäjän mieltymykset. Markkinoilta löytyy lukuisia erilaisia valmisteista, josta jokainen varmasti löytää itselleen mieluisen vaihtoehdon. Kannattaa aina kysyä ammattilaiselta apua, mikäli sopivan tuotteen valinta mietityttää. Erityisesti erilaisten iho-ongelmien kohdalla on hyvä kysyä tuotesarjan edustajan mielipidettä. Kuten yllä mainittiin, voi esimerkiksi herkästi reagoiva iho ärtyä liian voimakkaasta kuorinnasta. Muista aina kuorinnan jälkeen huolehtia riittävästä ihon kosteuttamisesta ja aurinkosuojauksesta. 

Haastavampien iho-ongelmien hoidoista eri kuorintamenetelmillä kannattaa kysyä lääkäriltä tai kosmetologilta. Voimakkaammilla kuorinnoilla voidaan hoitaa muun muassa arpia, pigmenttihäiriöitä sekä ikääntymismuutoksia. 

Ihanaa alkanutta vuotta 2021! 

-Tuuli / Kauneushoitola Isla