8 myyttiä aknesta

Ihonhoitoon ja kosmetiikan käyttöön liittyy paljon myyttejä ja uskomuksia. Erityisen paljon luotettavuudeltaan kyseenalaisia väittämiä näkee erilaisiin iho-ongelmiin ja -tauteihin liittyen. Joulukuussa käsittelemme blogin puolella hyvin yleiseen ihotautiin, akneen liittyviä uskomuksia ja myyttejä. Julkaisun lähteinä on mm. tunnettujen aknetutkijoiden Zoubouliksen, Katsambasin ja Kligmanin teos “Pathogenesis and Treatment of Acne and Rosacea” sekä ihotautien ihonhoidosta runsaasti julkaisuja kirjoittanut ihotautilääkäri Zoe Draeloksen teos “Cosmeceuticals”. 

Akneen, kuten moneen muuhunkin ihotautiin liittyy voimakas epätoivo, jonka vuoksi moni sairastava haluaa kokeilla erilaisia hoitomenetelmiä perinteisen lääkehoidon lisäksi. Vaihtoehtoisia hoitomenetelmiä on tarjolla runsaasti ja netti pursuaa erilaisia vinkkejä ja niksejä aknen kotihoitoon. Vinkit voivat alkuun kuulostaa hyvin loogisilta, mutta taustalla on tyypillisesti hyvin puutteellinen tai jopa olematon tutkimusnäyttö. 

Myytit ja uskomukset elävät tutkimustiedon puutteesta huolimatta sitkeästi niin potilaiden, kuin hoitohenkilökunnankin keskuudessa. Esimerkiksi eräässä Kreikassa toteutetussa tutkimuksessa aknepotilaista jopa 62,3 % epäili aknen aiheuttajana olevan jokin tietty ruokavalio ja 42,4 % oli siinä uskossa, että aknen aiheutti huono hygienia. 

Tässä julkaisussa tutustumme kahdeksaan hyvin yleiseen myyttiin ja käymme läpi niiden taustoja. Suosittelemme lämpimästi lukemaan myös aikaisemmat kirjoituksemme aknesta, jotta saat laajemman käsityksen sairauden monimuotoisuudesta ja sen taustalla vaikuttavista tekijöistä.

Myytti 1: Merkintä “ei komedogeeninen” tai “ei aknegeeninen” tuotteessa kertoo, että tuote ei aiheuta tai pahenna aknea

Markkinointiväittämät ylipäätään ovat haastava aihepiiri. Eri väittämät on helppo ymmärtää väärin, vaikka niitä valvotaankin tarkasti. Juurikin väittämät “ei-komedogeeninen” tai “ei-aknegeeninen” ovat erityisen haastavia, sillä valmistajan ei tarvitse todistaa väitettä. Alunperin kyseiset markkinointiväittämät on kehitetty, jotta saataisiin luotua mielikuva aknea hillitsevästä tai vähentävästä kosmetiikasta. Olen avannut tarkemmin komedogeenisyyden käsitettä blogin puolella talirauhasta käsittelevässä julkaisussa. 

Ainesosien komedogeenisyyttä, eli taipumusta lisätä komedojen (musta- ja valkopäiden) määrää iholla on testattu sekä ihmisillä, että eläimillä. Tyypillisesti testaamiseen on käytetty kanin korvaa, sillä sen iho muistuttaa ihmisen ihoa. Kanin korvalla tehtyjä tutkimuksia ei kuitenkaan pidetä kovinkaan luotettavina, sillä ihon rakenne poikkeaa yhteneväisyyksistä huolimatta liikaa ihmisen ihosta. Edes ihmisille tehdyt kokeet eivät aukottomasti todista jonkin aineen olevan komedogeeninen, sillä vaihtelua tuloksissa seuraa jo pelkästään eri laboratorioiden väleillä, yksilöistä ja ihoalueista puhumattakaan. 

Tutkimushaasteiden lisäksi markkinointiväittämien kannalta ongelmallista on se, että moni kosmetiikkavalmistaja perustaa väittämät yksittäisten ainesosien testituloksille, valmiin lopputuotteen sijaan.  Tämä on hyvin harhaanjohtavaa sillä testaus pitäisi tehdä aina lopputuotteella. Yksittäisen raaka-aineen perusteella esimerkiksi komedogeenisyyttä on mahdotonta arvioida luotettavasti. 

“Ei komedogeeninen” ja “ ei aknegeeninen” markkinoinväittämät eivät siis takaa, että tuote ei voisi aiheuttaa tukkeutumista tai akneoireilun pahenemista, eikä niille kannata antaa liikaa painoarvoa tuotevalintoja tehdessä.

Myytti 2: Mineraaliöljy on komedogeeninen, eli se lisää komedojen muodostumista

Mineraaliöljy on hyvin yleinen ainesosa kosmetiikassa. Sen suosio perustuu ainesosan monikäyttöisyyteen sekä edulliseen hintaan. Mineraaliöljyn käyttö on kuitenkin herättänyt paljon keskustelua kuluneina vuosina, juurikin sen potentiaalisen komedogeenisyyden vuoksi. On yleinen myytti, että mineraaliöljy tukkisi ihoa ja lisäisi komedojen muodostumista ja, että sen käyttöä pitäisi ehdottomasti välttää akneiholla. Väite voi aiheuttaa paljon hämmennystä, sillä mineraaliöljyä löytyy monesta kosmetiikkatuotteesta aina apteekin perusvoiteista lähtien. 

Mineraaliöljy mainitaan monella “komedogeeniset ainesosat” listalla, joten ei ole ihme, että sen käyttö huolettaa. On kuitenkin hyvä muistaa, että komedogeenisiä ainesosia kuvaavat listat ovat hyvin vanhoja, eikä niitä enää pidetä kovinkaa suuressa painoarvossa. Ja kuten mainittu, komedogeenisyys tulisi arvioida lopputuotteen, ei yksittäisen ainesosan perusteella. Mineraaliöljyä ei siis tarvitse pelätä sen enempää, kuin muitakaan ainesosia.

Myytti 3: Glykolihappo pienentää ihohuokosten kokoa

Nykypäivänä paljon käytetystä trendiraaka-aineesta, glykolihaposta kuulee ajoittain väittämän, että se pienentäisi ihohuokosten kokoa. Valitettavasti ihohuokosten kokoa ei voida muuttaa kosmetiikan avulla. Sen sijaan huokosia voidaan häivyttää huolehtimalla ihon pinnan pehmeydestä esimerkisi erilaisten kuorivien ainesosien, kuten glykolihapon avulla. Glykolihappo ei siis pienennä huokosia. Vesiliukoisuuden vuoksi sen on vaikea päästä imeytymään huokoseen, jonka vuoksi sen vaikutus kohdistuu lähinnä ihon pintaan. 

Rasvaliukoiset hapot, kuten salisyylihappo, puolestaan pääsevät  imeytymään rasvaliukoiseen talirauhaseen, mutta nekään eivät kykene vaikuttamaan rauhasen fyysiseen kokoon. On siis tärkeä ymmärtää ero siinä, että rauhasen varsinaista kokoa ei voida kosmetiikalla muuttaa. Sen sijaan voimme keskittyä häivyttämään niitä huolehtimalla ihon pinnan kunnosta.

Myytti 4: Puhtaan ihon saavuttaa vain monimutkaisella ja monivaiheisella ihonhoitorutiinilla

Ihonhoitoon on olemassa lukuisia erilaisia lähestymistapoja aina minimalistisesta “puhdistus ja kosteutus”-hoitorutiinista 20 vaiheiseen rutiiniin. Eri lähestymistapojen kannattajat saattavat suositella voimakkaasti omaa hoitorutiiniaan. Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa näkee aina ajoittain jonkun väittävän oman hoito-ohjelmansa olevan paras apu aknen hoitoon, koska se on auttanut häntä itseään. Näin ei ikävä kyllä todellisuudessa ole, sillä emme tunne hoitorutiinia, joka olisi kaikille “se oikea”.

20-vaiheinen pitkä ihonhoitorutiini ei siis välttämättä ole yhtään parempi, kuin yksinkertainen rutiini. Itseasiassa se voi joskus olla jopa haitallinen. Esimerkiksi Japanissa ihonhoito on monivaiheista ja sisältää useita tuotteita ja silti japanilaiset ovat kuitenkin kuvanneet tutkimuksissa toistuvasti ihoaan hyvin herkäksi. Lisäksi maassa atooppisen ekseeman määrä on kasvanut dramaattisesti. Vaikka tarkkaa syytä ei vielä varmaksi tiedetä, on eräs hypoteesi se, että runsas kosmetiikan käyttömäärä voisi vaikuttaa asiaan. 

Mitä tulee myyttiin puhtaasta ihosta, se ei siis pidä paikkaansa. Ihonhoitorutiini rakennetaan yksilöllisesti, ihon tarpeita kuunnellen.

Myytti 5: Aknen aiheuttaa vääränlainen ruokavalio

Hippokrates sanoi “olkoon ruoka lääkkeesi ja lääke ruokasi”. Kuluneen vuosikymmenen ajan ruokavalioon ja sen terveydellisiin vaikutuksiin on kiinnitetty paljon huomiota ja ihmisillä on yleisesti hyvä käsitys ravinnon ja terveyden välisestä yhteydestä. Myös kaupalliset tahot ovat vaikuttaneet voimakkaasti ihmisten käsityksiin ravinnosta. 

On hyvin yleinen ajatus, että aknen syy löytyisi ruokavaliosta ja moni kaipaakin lääkäriltä apua juuri ruokavalion korjaamiseen. Tutkimuksissa on yritetty selvittää, minkälainen ruokavalio olisi paras ja erilaisia näkemyksiä on paljon. Valitettavasti vakuuttavat tutkimukset puuttuvat, jotka tukisivat jonkin tietyn ruokavalion auttavan aknen hoidossa. 

On havaittu, että aknea esiintyy enemmän moderneissa yhteisöissä, kuin ei-länsimaisissa yhteisöissä. Eräs tutkimusryhmä vietti lähes 30 vuotta hoitaen Inuiitteja, jotka olivat siirtymässä moderniin elämään. Aknea ei esiintynyt alussa kenelläkään hoidettavista, mutta moderniin elämään siirtymisen jälkeen ihotaudin yleisyys nousi samalle tasolle, kuin länsimaissa. Muitakin vastaavia tutkimuksia on. Eräässä tutkimuksessa verrattiin Kenian, Zambian ja Etelä-Afrikan kyliä, ja havaittiin että kyseisillä alueilla esiintyi huomattavasti vähemmän aknea, kuin UK:ssa ja USA:ssa.

Yksi hypoteesi siihen, että ei-länsimaistuneilla alueilla esiintyy vähemmän aknea liittyy ympäristötekijöihin, erityisesti matala glykeemiseen ruokavalioon. Ruokavaliota ei kuitenkaan voida syyttää varmasti, sillä myös muilla tekijöillä suljetuimmissa yhteisöissä voi olla vaikutusta aknen esiintyvyyteen.  Ruokavalion merkitystä on siis tutkittava vielä lisää, ennen yleistettävien väittämien tekemistä. 

Lisää tutkimusnäyttöä tarvitaan myös muista ruokavalioon liittyvistä vinkeistä, kuten maidon välttämisestä. Maitotuotteiden ja aknen välistä korrelaatiota on tutkittu paljon. Vuonna 1949 Robinson raportoi 1925 potilasta, jotka pitivät ruokapäiväkirjaa ja havaitsi, että maito oli yleisin aknelehahduksiin liitetty ruoka-aine. Myös muita samaan tulokseen viittaavia tutkimuksia on tehty, joista osa ovat huomattavasti tuoreempia. 

Tutkijat ovat tehneet hypoteeseja muun muassa siitä, että oireiden paheneminen liittyisi hormonien ja bioaktiivisten molekyylien esiintymiseen maidossa. On siis mahdollista, että tietyt maidon sisältämät kemialliset aineet voivat säädellä komedogeenisiä tekijöitä, kuten kasvuhormonia ja androgeenia. Tutkimukset ovat kuitenkin huteralla perustalla, eikä väittämää voida osoittaa varmasti todeksi. 

Maidon lisäksi suklaa, rasvainen ruoka ja sokeripitoiset ruoat liitetään usein akneen. Niiden korrelaatiota on kuitenkin tutkittu yllättävän vähän ja tehdyt tutkimukset ovat olleet pieniä ja valvomattomia. Tutkimustulokset ovat osoittaneet vähän tai ei lainkaan yhteyttä kyseisten ruoka-aineiden vaikutuksesta akneen. Vaikka tämä onkin sitkeässä pysyvä myytti, ei yksittäisiä ruoka-aineita olla kyetty liittämään akneen. 

Aihepiirinä ruokavalio ja akne on hyvin ristiriitainen ja haastava. Lähtökohtaisesti tutkimusnäyttö ruokavalion vaikutuksista on kuitenkin vielä niin vähäistä, että virallisia suosituksia ruokavalioon liittyen ei ole annettu.

Myytti 6: Aknen taustalla on huono hygienia

Huono hygienia on yksi sitkeimmin akneen liitetty myytti. Moni luulee, että avo- ja umpikomedot ovat täynnä likaa, vaikka näin ei todellisuudessa ole. Mustapään musta pinta ei johdu liasta, vaan lipidien, eli rasva-aineiden hapettumisesta sekä mahdollisesti melaniinijäänteistä. 

Myös ihon öljyisyyden luullaan johtuvan huonosta hygieniasta ja hoituvan pesemisellä, vaikka öljyisyyden taustalla ei ole liian vähäinen pesu, vaan kiihtynyt talituotanto. Ihon pinnalla olevan öljyisyyden poispeseminen ei siis vaikuta aknen patogeneesiin. 

Kyseessä on ikivanha myytti ja tänä päivänä tiedämme, että akne ei liity henkilön hygieniaan. Ikävä kyllä edelleen joskus kuulee aknea sairastavan henkilön joutuneen hygieniaan viittaavan kommentoinnin kohteeksi. Tämä kertoo myytin elävän yhä valitettavan sitkeästi.

Myytti 7: Meikki pahentaa aknea

Meikki pahentaa aknea - myytti istuu edelleen syvässä ja joskus jopa lääkärit erehtyvät väittämään näin. Kyseessä on vanha uskomus, joka on jäänyt ajoilta, jolloin värikosmetiikka oli hyvin erilaista. Tänä päivänä värikosmetiikka on kehittynyt paljon, eikä sitä enää pidetä haitallisena akneiholle. Sen sijaan peittomeikkausta pidetään jopa hyödyllisenä itsetunnon näkökulmasta. Meikkituotteiden valinnassa kannattaa kääntyä ammattilaisen puoleen ja muistaa puhdistaa iho aina huolellisesti päivän päätteeksi.

Myytti 8: Ihoa kannattaa puhdistaa mekaanisesti myös kotona 

Instagramissa ja Tiktokissa leviää paljon videoita, joissa ihoa puhdistetaan komedorautojen (“ihomatorautojen”) avulla. Lisäksi kyseisiä työvälineitä näkyy enenevissä määrin myytävänä päivittäistavarakaupoissa. Niiden käyttöä ei kuitenkaan voi suositella kotiin, sillä pahimmillaan väärällä tekniikalla komedoraudalla voidaan aiheuttaa ihohuokosten pysyvää laajenemista, ihon arpeutumista sekä hiusverisuonten laajenemista. Lisäksi somealustoilla näkyvillä videoilla tekniikka on usein väärä, joten niistä ei missään nimessä kannata ottaa mallia. 

Kannattaa siis jättää komedorauta kaupan hyllylle ja suunnata sen sijaan koulutetulle ammattilaiselle mekaaniseen ihonpuhdistukseen, jossa iho valmistellaan puhdistukseen oikein ja puhdistus suoritetaan oikealla ja turvallisella tekniikalla.

Lopuksi

Kuten jo alussa todettiin, akneen liittyvät myytit kuulostavat hyvin loogisilta ja ovat siksi niin uskottavia. Ilman luotettavaa tutkimusnäyttöä, emme kuitenkaan voi pitää niitä totuuksina. Ihotaudit, kuten akne ovat hyvin haastavia ja moniulotteisia sairauksia, joka vaikuttaa myös hoitoon. Hoidossa huomioidaan yksilöllisesti eri tekijät ja opitaan tunnistamaan oman ihon kuntoon vaikuttavia tekijöitä. 

Mikäli kaipaat vinkkejä tai apua akneihon hoitoon, älä epäröi olla meihin yhteydessä! <3

Ihanaa alkanutta joulukuuta!

-Tuuli / Kauneushoitola Isla