Aurinko ja iho

Auringon säteilyn vaikutuksista puhutaan tänä päivänä paljon – ja hyvä niin. Huolellisen suojauksen merkitystä ei voi korostaa liikaa, sillä säteilyllä on paljon vaikutuksia ihoon. Heti aluksi on hyvä palauttaa mieleen, mitä säteilyllä oikeastaan tarkoitetaan. 

Auringon säteily on elektromagneettista säteilyä, joka jaetaan aallonpituuden mukaan muun muassa ultraviolettisäteilyyn, lämpösäteilyyn ja näkyvään valoon. 

Ilmakehän kaasut ja hiukkaset absorboivat säteilyä, mutta osa siitä pääsee kuitenkin maan pinnalle. Ilmakehän läpäisevästä säteilystä suurin osa on lämpösäteilyä sekä näkyvää valoa ja vain noin 6 % ultraviolettisäteilyä. Lämpösäteily tuottaa nimensä mukaisesti lämpöä, näkyvä valo liittyy kasvien yhteyttämiseen sekä uni-valverytmiin ja ultravioletti muun muassa ihon ruskettumiseen. Muiden vaikutusten lisäksi kaikki kolme säteilytyyppiä vaikuttavat ihoon.

Ultraviolettisäteily

Ultraviolettisätely jaetaan aallonpituuden mukaan kolmeen luokkaan: UVA-, UVB- ja UVC-säteilyyn. Säteilystä kaikki UVC jää ilmakehään ja maan pinnalle pääsevät ainoastaan UVA- ja UVB-säteet. 

UVB-säteilyllä on lyhyempi aallonpituus, kuin UVA:lla, ja se jää pääsääntöisesti ihon pintakerroksiin. UVB aiheuttaa ihon välitöntä punoitusta, ruskettumista, ihon paksuuntumista, D-vitamiinisynteesin aktivoitumista, palamista sekä solu- ja DNA-vaurioita. UVA:lla puolestaan on UV-säteilystä pisin aallonpituus, ja se pääsee tunkeutumaan syvemmälle ihoon. UVA-säteily aiheuttaa nopean rusketuksen, ihon punoitusta, kollageenin, elastiinin sekä solukalvojen vaurioitumista, valovanhenemista sekä DNA-vaurioita.

Näkyvä valo ja lämpösäteily

Viime aikoina myös näkyvän valon ja lämpösäteilyn vaikutukset ihoon ovat alkaneet kiinnostaa tutkjoita. Aiemmin niiden ajateltiin ainoastaan synnyttävän lämpöä kudoksessa, mutta tarkempi tarkastelu on osoittanut toisin. Näkyvän valon ja lämpösäteilyn aallonpituudet tunkeutuvat syvemmälle ihoon ja lisäävät oksidatiivista stressiä sekä vapaiden happiradikaalien syntyä. Vapaat happiradikaalit ovat reaktioherkkiä, epävakaita molekyylejä, jotka muun muassa tuhoavat kollageeniverkostoa ja häiritsevät ihon korjausmekanismeja. Pahimmillaan ne voivat vaurioittaa kudoksia ja elimistön keskeisiä toimintoja. Tilaa, jossa vapaiden happiradikaalien määrä nousee liikaa, kutsutaan oksidatiiviseksi stressiksi.

Kuten aiemmin  kuvattiin, säteily käynnistää lukuisia prosesseja ihossa. Syvennytään näihin eri prosesseihin hetkeksi tarkemmin.

Ruskettuminen ja palaminen

Auringon säteilyn aiheuttamista muutoksista ehkä näkyvin ja tunnetuin on ruskettuminen. Taustalla on ihon soluissa tapahtuvat DNA-vauriot, jotka käynnistävät ruskettumisen. Kun iho siis kohtaa säteilyä, käynnistyy prosessi, jonka tarkoituksena on suojata soluja säteilyltä ja sen aiheuttamilta vaurioilta. Prosessin vaikutuksesta iho ruskettuu. 

Ihossa esiintyy tiettyjä pigmenttiä tuottavia soluja, jotka siirtävät pigmenttiainetta sisältäviä jyväsiä ihon solujen tuman yläpuolelle ikään kuin hatuksi. Jyväset suojaavat solun tumaa imemällä UV-säteilyä itseensä. Kun jyväset kohtaavat UV-säteilyä, hapettuu niiden sisältämä pigmentti. Tämä aiheuttaa välittömän, nopean rusketuksen. Nopeaa rusketusta luo myös se, kun jyväsiä aletaan siirtää nopeammin tumien suojaksi. Välitön rusketus ilmestyy nopeasti, mutta myös häviää noin vuorokauden sisällä aurinkoaltistuksesta. Nopean prosessin tarkoituksena on suojata ihon syvempiä kerroksia vaurioilta.

Pidempi aikainen rusketus syntyy, kun pigmenttiä tuottavat solut lisääntyvät ja kasvavat säteilyn vaikutuksesta. Viivästynyt rusketus tulee esiin noin 24–48 tunnin kuluessa ja sen vaaleneminen vie viikkoja tai kuukausia.

Toisin kuin joskus luullaan, rusketus ei suojaa auringolta kovinkaan tehokkaasti. Eräs arvio on, että rusketuksen antama suoja vastaisi noin suojakerrointa 4. Suojausteho on siis hyvin matala. Jos iho ei pysty suojautumaan säteilyltä, eikä sitä suojata kunnolla, on seurauksena ihon palaminen. Ihon palaminen aiheuttaa solujen vaurioitumista ja se on usein havaittavissa nopeasti aurinkoaltistuksen jälkeen tai sen aikana. Palamisen seurauksena iho punoittaa ja kuumottaa ja pahimmassa tapauksessa iholle voi nousta jopa rakkuloita.

DNA-vauriot

Sekä ruskettumiseen, että palamiseen liittyy tärkeä teema: DNA-vauriot. DNA-vauriot alkavat jo ennen ruskettumista tai palamista, sillä ne käynnistävät pigmentin tuotannon ihossa. Syntyneet vauriot voivat liittyä esimerkiksi DNA:n rakenteeseen tai mutaatioihin. Solut pystyvät tyypillisesti korjaamaan vauriot itse, mutta aina näin ei käy. Jos solut eivät kykene korjaamaan DNA-vaurioita, voivat solut muuttua pahalaatuiseksi. Ihosyövät ovatkin olleet nopeimmin lisääntyviä syöpiä jo 50 vuoden ajan. Tiedetään, että liiallinen UV-säteily on merkittävin riskitekijä ja, että riskiin vaikuttaa koko elinikänä saatu UV-säteily.  Ihosyöpiä on erilaisia ja tutkimuksiin kannattaa hakeutua heti, jos ihossa esiintyy epätyypillisiä tai huolta herättäviä muutoksia.

Valovauriot ja valovanheneminen

Tässä ei suinkaan ole vielä kaikki, mitä auringon säteily ihossa aiheuttaa. Eräs runsaaseen aurinkoaltistukseen liitetty vaikutus on valovanheneminen. Valovanhenemisessa iholle muodostuu enemmän ryppyjä, juonteita sekä pigmenttihäiriöitä. Taustalla on ihon sidekudossäikeiden, kollageenin ja elastiinin rappeutuminen, joka johtaa muutoksiin ihon värissä ja tekstuurissa. Valovanhentunut iho on tyypillisesti kellertävä, läpikuultavan kollageenin vuoksi.  Pigmenttimuutosten syntyyn vaikuttaa auringon säteilyn lisäksi myös muut tekijät, kuten perimä ja hormonit.

D-vitamiinisynteesi

Lukuisten ikävämpien vaikutusten lisäksi auringon säteilyllä on myös eräs hyvä puoli: se käynnistää ihossa D-vitamiinisynteesin. Tähän ei kuitenkaan vaadita runsasta aurinkoaltistusta, sillä vain 15 minuutin oleskelu auringossa tuottaa noin 250 mikrogrammaa D-vitamiinia.

Suojaudu auringolta oikein

Jotta voisimme estää ja ennaltaehkäistä lukuisia ikäviä säteilyn aiheuttamia muutoksia ihossa, on meidän huolehdittava auringolta suojautumisesta. Paras tapa suojautua, on välttää suorassa auringonpaisteessa oleskelua silloin, kun UV-säteilyn määrä on korkeimmillaan (noin klo 11–15). Ihon suojaamisessa kannattaa myös hyödyntää myös vaatteita ja päähineitä. Näiden keinojen lisäksi ihon suojaamisessa käytetään aurinkosuojavoiteita, jotka suojaavat ihoa UV-säteilyltä sisältämiensä UV-filttereiden avulla. Näkyvän valon ja lämpösäteilyn synnyttämiä vapaita happiradikaaleja vastaan tuotteisiin on voitu lisätä myös niitä neutraloivia antioksidantteja. Hyvä aurinkosuoja sisältää suojan sekä UVA-, että UVB-säteilyä vastaan.

Lue lisää auringon vaikutuksista ihoon sekä oikeaoppisesta aurinkosuojauksesta aiemmista julkaisustamme. Juttujen pariin pääset tästä.

Ihanaa kesää! 

-Tuuli / Kauneushoitola Isla