Torstai 1.6.2023

Ihotautien diagnosointi ja hoito

Ihanaa alkanutta kesäkuuta! Kuun vaihteessa on tuttuun tapaan aika julkaista kuukauden blogikirjoitus. Kesäkuussa käsittelemme blogissamme ihotauteja hieman yleisemmällä tasolla. Perehdymme siihen millaisia erilaisia ihotauteja on, miten ne diagnosoidaan ja miten hoitosuunnitelma tehdään. Käymme läpi myös sitä, miten eri alojen asiantuntijat voivat osallistua ihotautien hoitoon.

Ihotaudit Suomessa ja maailmalla

Ihotaudit muodostavat maailmanlaajuisesti merkittävän ja kasvavan terveyshaasteen. Monesti ihotaudeista puhuttaessa, ajattelemme yleisesti tunnettuja sairauksia, kuten aknea tai atopiaa. Ihotauteja on kuitenkin näiden tunnetuimpien sairauksien lisäksi valtava määrä muitakin. Tänä päivänä tunnemme jo jopa 3000 erilaista ihotautia. Termillä “ihotaudit” viitataan siis hyvin laajaan kirjoon monimutkaisia ja jokainen omia erityispiirteitään omaavaan sairauksien joukkoon. 

Olemme blogimme puolella käsitelleet aiemmissa julkaisuissa ihon rakennetta ja toimintaa. Ehkä yksi tärkeimmistä huomioista siihen liittyen on se, että ihoon vaikuttavat monet eri tekijät, joilla kaikilla on merkittävä rooli ihon homeostaasin kannalta. Mikäli jonkin pieneltäkin vaikuttavan tekijän toiminta häiriintyy, voi seuraus näkyä koko ihon toiminnassa. Esimerkkinä voidaan pitää erästä tiettyä proteiinia, filaggriinia, koodaavan geenin mutaatioita, joiden seurauksena ihon läpäisyesteen toiminta häiriintyy. Kyseisen geenin mutaatioita uskotaan esiintyvän jopa 9 %:lla väestöstä Euroopassa ja se on liitetty ihotauteihin, kuten atooppiseen ekseemaan ja tavalliseen iktyoosiin. Vastaavia, pienestä muutoksesta kumuloituvia esimerkkejä löytyy paljon.

Ihotaudit eivät yleisesti ottaen ole vaarallisia, mutta ne voivat heikentää elämänlaatua merkittävästi. Lukuisat tutkimukset osoittavat ihotautien voimakkaan vaikutuksen henkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Esimerkiksi aknepotilaiden keskuudessa on havaittu psyykkisiä oireita, kuten mielialan laskua ja voimakasta häpeän tunnetta. Pahimmillaan ihotauti voi aiheuttaa eristäytymistä sosiaalisista verkostoista sekä työkyvyttömyyttä. Niihin ei siis koskaan tule suhtautua vähättelevästi.

Arviot ihotautien yleisyydestä vaihtelevat tutkimusten mukaan, riippuen monesta tekijästä. Niiden kuitenkin tiedetään koskettavan laajaa ihmisjoukkoa kansainvälisesti. Yleisyyttä on arvioitu esimerkiksi EADV Burden of skin diseases - projektitiimin toimesta, joiden arvion mukaan Euroopassa yli 18-vuotiaista jopa noin 185 miljoonaa sairastaisi vähintään yhtä ihotautia. Sama tiimi arvioi yleisimmäksi Euroopan alueella raportoiduksi ihotaudiksi sieni-infektiot, toiseksi yleisimmäksi atooppisen ekseeman, kolmanneksi aknen, neljänneksi alopecian ja viidenneksi psoriaasin.

Ihotautien diagnosointi

Ihotauteja tunnetaan useita tuhansia erilaisia. Jokaisella sairaudella on omat erityispiirteensä, joskin sairaudet voivat herkästi sekoittua toisiinsa samankaltaisten piirteiden vuoksi. Oikean hoitousuunnitelman kannalta on erityisen tärkeää, että ihotauti diagnosoidaan oikein. Diagnoosista vastaa pääasiallisesti ihotautien erikoislääkäri, jolla on pitkä ja monipuolinen 6 vuoden ihotautien erikoislääkärikoulutus taustalla. Ihotautilääkärit perehtyvät erikoislääkärikoulutuksessa yleisdermatologiaan, ihokirurgiaan, ihosyöpiin, allergisiin sairauksiin sekä sukupuolitauteihin.

Ihotautilääkäri diagnosoi sairauden ja tekee hoitosuunnitelman. Tämän lisäksi hoitoon voi osallistua myös muiden alojen asiantuntijoita, kuten toimintaterapeutteja, sairaanhoitajia, muita terveydenhuollon asiantuntijoita, farmaseutteja ja kauneudenhoitoalan edustajia.

Miksi ihotautien diagnosointi on haastavaa? 

Ihotautien diagnosointi on haastavaa monestakin eri syystä. Ensinnäkin, ihotauteja tunnetaan tänä päivänä hyvin laaja kirjo. Toisen suuren haasteen muodostaa se, että ihotaudit diagnosoidaan pääasiallisesti silmämääräisten havaintojen ja potilaan haastattelun perusteella. Diagnosointi vaatii näin ollen kokemusta kliinisestä työstä ja vahvaa osaamista eri ihotaudeista ja niiden ominaispiirteistä. Tästä syystä diagnosointi on tärkeä jättää siihen erikoistuneelle henkilölle, sillä muuten riski väärälle diagnoosille ja näin ollen myös väärälle hoitosuunnitelmalle on kohonnut. Lääkäri voi tarvittaessa ottaa diagnoosia varten koepaloja, mikrobinäytteitä, verikokeita tai allergiatestejä.

Ihotautien hoito

Ihotautilääkäri tekee diagnoosin perusteella hoitosuunnitelman. Lääkärin tekemät hoitosuunnitelmat ja määräämät lääkevalmisteet ja hoito-ohjeet tehdään näyttöön perustuvan lääketieteen (evidence-based medicine) mukaan. Näyttöön perustuvassa lääketieteessä päätösten pohjana toimii ajankohtainen, systemaattisten tutkimusten perusteella tuotettu näyttö. Lääkärin määräysten taustalla on siis vahva, tieteellinen näyttö.

Monen ihotaudin hoito aloitetaan paikallishoidolla. Paikallishoidossa yhdistetään sekä lääkevoiteita, että perusvoiteita. Myös puhdistus on tärkeä osa paikallishoitoa. 

Perusvoiteet: 


Puhdistus:


Lääkevoiteet


Paikallishoidon lisäksi ihotaudin hoitoon voidaan yhdistää myös muita menetelmiä, kuten sisäisiä lääkityksiä (esim. antibiootit, isotretinoiini, biologiset lääkkeet…) sekä valohoitoja. Esimerkiksi UV-valohoitojen käyttö tulehduksellisten ihotautien hoidossa on yleistynyt jo 1970-luvulla. Valohoitoja toteuttaa vaan valohoitoihin erikoistunut terveydenhuollon ammattilainen. 

Muut hoitomenetelmät

Ihotaudeille tyypillistä on sairauden toistuva ja krooninen luonne. Oireet ovat usein sitkeitä, vaikeahoitoisia ja saattavat palata pitkänkin “hyvän vaiheen”, eli remissiovaiheen jälkeen. Tämä on erittäin turhauttavaa ja voi herättää halun kokeilla hoitoon myös niin kutsuttuja vaihtoehtoisia ja täydentäviä hoitomuotoja. 

Kuten sanottu, lääkärin hoitosuositusten taustalla on vahva, tieteelliseen tutkimukseen perustuva näyttö. Muiden vaihtoehtoisten menetelmien taustalla näyttö on vähäisempää, jonka vuoksi menetelmät herättävät paljon keskustelua ja ristiriitoja. Vaihtoehtoisesta hoidosta käytetään joissain lähteissä myös termiä “uskomushoito”. Termillä viitataan siihen, että kyseisten hoitomenetelmien tehosta on olemassa vain hyvin vähän tai ei lainkaan tieteellistä näyttöä. “Vaihtoehtoinen” termi puolestaan kuvaa sitä, että menetelmät pyrkivät usein korvaamaan lääkinnällisen hoidon kokonaan.

Kolmannen hoitolinjan muodostavat niin kutsutut täydentävät hoitomenetelmät. Täydentävistä hoitomenetelmistä on olemassa enemmän näyttöä, kuin vaihtoehtoisista hoitomenetelmistä ja niiden ajatuksena on tukea lääkinnällistä hoitoa sen korvaamisen sijaan. Täydentäviä hoitomenetelmiä käytetäänkin usein lääkinnällisen hoidon ohella. Niiden käyttö eri sairauksien hoidossa lisääntyy jatkuvasti. Esimerkiksi hieronta on joidenkin sairauksien kohdalla täydentävä hoitomuoto. 

Erityisesti vaihtoehtoiset hoitomuodot herättävät kiivasta keskustelua, sillä niiden eettisyydestä ollaan eri mieltä. Vaihtoehtoisia hoitomuotoja vastustavat henkilöt ovat huolissaan siitä, että hoitojen markkinoinnissa herätetään sairastuneessa henkilössä liikaa toiveita ja odotuksia. Toisaalta vaihtoehtoiset hoitomenetelmät voivat houkutella . Kyseisiä hoitomenetelmiä koskevaa lakia on valmisteltu lähes 10 vuotta ja sen tavoitteena on lisätä potilasturvallisuutta.

Jokainen valitsee itse itselleen ja omille arvoilleen parhaiten sopivan lähestymistavan ihotaudin hoitoon. On kuitenkin hyvä ymmärtää, mihin eri hoitomenetelmät perustuvat. On myös aina tärkeä kertoa hoitavalle taholle avoimesti kaikista sairauden hoitoon käytetyistä menetelmistä, sillä jotkin hoitomenetelmät voivat olla keskenään sopimattomia.

Kosmetologi osana ihotaudin hoitoa

Kosmetologi voi osallistua ihotaudin hoitoon erityisesti täydentävän hoidon kautta. Kosmetiikan käyttö jatkuu tyypillisesti myös ihotaudin oireillessa ja oikeiden tuotteiden valintaan on hyvä saada apua ammattilaiselta. Pahimmillaan kosmetiikan ja väärien ihonhoitomenetelmien käyttö voi pahentaa ihotaudin oireita. Parhaimmillaan kosmetiikka puolestaan auttaa pidentämään ihotaudin remissiovaiheita ja tukee ihon luonnollista suojamekanismia.

Lisäksi kosmetologin tarjoamat hoitomenetelmät voivat tuoda helpotusta ihotaudin oireiden kanssa painimiseen. Ihotautien hoitoon osallistuminen vaatii myös kauneudenhoitoalan ammattilaiselta vahvaa erityisosaamista, sillä ihotauteihin liittyy lukuisia erityispiirteitä, jotka on otettava hoidossa huomioon. Onneksi alaltamme löytyy lukuisia asiantuntijoita, joiden puoleen voi kääntyä lisätuen tarpeessa. 

Ihotaudit ovat hyvin raskaita ja voimakkaasti elämänlaatuun vaikuttavia sairauksia. Onkin tärkeää muistaa, että niiden kanssa ei tarvitse jäädä yksin. Avun piiriin kannattaa hakeutua mahdollisimman matalalla kynnyksellä. Alussa ei tarvitse liikaa miettiä sitä, kenen puoleen kääntyä, sillä esimerkiksi kauneudenhoitoalan ammattilainen ohjaa tarvittaessa eteenpäin lääkäriin. Lisäksi Suomessa toimii moni vertaistukea ja lisätietoa tarjoava yhdistys, kuten…


Älä siis jää ihosi kanssa yksin <3

Ihanaa alkanutta kesää! 

-Tuuli / Kauneushoitola Isla